Mamman ystävä tilasi minulta viikko sitten muistotaulun.
Hän halusi siihen äitinsä hiukset... minä sitten lisäsin siihen hiukan muutakin, kun ideoida sain oman pääni mukaan.
Tässä on siis kuva perheestä, kun Virpi oli pieni. Nämä Virpin äidin hiukset on leikattu rippikoulun jälkeen, paljon ennen Virpin syntymää. Virpikin jo lähenee 70 vuotta, joten nyt oli kyseessä todella vanhat hiukset, kuva ja kellonvitjat, mutta katsokaa itse.
Kellon vitjat on lyhyet, mutta ne olisin voinut kiinnittää lenkiksi ylöspäin. Hiukset vie niin ison tilan, että peittää vitjan loppuosan.
Tämä oli erilaisin pyyntö, mitä mulle on koskaan esitetty, mutta oikeastaan vallan ihana. Kai mäkin nyt käyn yöllä leikkaamassa Mammalta suortuvan päästä ja vien Papan kalvosinnapit. Ja velipoikakin kaljuuntuu uhkaavaa vauhtia, joten kai pari karvaa pitä säästää... ;-D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, niitä on aina kiva lukea. Jätäthän oman blogisi tiedot, että pääsen vastavierailulle.