Olen kova vaihto-oppilaiden puolesta puhuja, ne ovat antaneet meille niin antoisia hetkiä ja loistavia muistoja, joita en vaihtaisi pois.
Vaihto-oppilaat kerätään aina pari päivää ennen kotiinlähtöä hotelliin, koska he eivät halua lähteä takaisin kotiin... tai osa haluaa, mutta suurin osa ei. Näin varmistetaan, että he myös palaavat kotiinsa, vaikkakin sitten vain kääntymään, jatkaakseen seuraavaan paikkaan... usein vaihtareiksi lähtevät ovat innokkaita matkustajia ja sillä tavalla rauhattomia sieluja.
Eilen kävimme vielä Tallinnassa koko tämän Telecom-vaihtariryhmän kanssa, joita oli siis Suomessa elokuun aikana 48 kpl. Ikäväksi Matias sairastui eikä päässyt lähtemään matkalle. Minä toimin reissusa yhtenä valvojana ja Riiviö oli mukana, että olisimme saaneet viettää vielä hetken Matiaksen seurassa.
Reissun jälkeen kävimme kuitenkin vielä hotellilla illalla sanomassa hyvästit ja taas kerran muistui mieleen, että miksi sanon aina, ettei ikinä enää oteta ketään meille vaihtoon... mä vihaan jäähyväisiä. Tässä kolmessa viikossa ehdin jo kiintyä, ihan kuin olisin saanut yhden lapsen lisää ja Riiviö ja Matias kinastelivat viimeisellä viikolla jo kuin sisarukset konsanaan. Kyllä oli haikeaa.
We miss you, Matias!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, niitä on aina kiva lukea. Jätäthän oman blogisi tiedot, että pääsen vastavierailulle.