Päivän aikana sattui pieniä kommelluksia ja lopulta tuli taas kiirekin. Neiti oli luvannut viedä poikaystävänsä katsomaan IFK-Pelicans ottelua (poika ei ymmärrä jääkiekosta mitään, mutta jostain pitää aloittaa), mutta hänpä sairastu ja niin äiti "uhrautui" paikkaamaan tilannetta.
Tosin meinasin luovuttaa hallille mennessä, kun ensinnäkin matkaan kotoa hallille meni 1h ja 10 min jonkun ihme ruuhkan takia. Normisti ajan perille 20-25 min. Ja kaiken kruunasi ettei ollut edes maksullisia parkkipaikkoja, ilmaisista puhumattakaan.
No lopulta sain autoni maksulliseen parkkiin reilun kilometrin päähän ratikkapysäkin viereen... ratikkakin tuli just kohdalle, että hypättiin kyytiin ja vasta ratikassa laittelin Easyparkilta pysäköintimaksua päälle.
Mutta hallilla oli kaikki hyvin, olihan seuran juhlaottelu 119v.
Saatiin verkkoon lentänyt kiekko napattua kiinni, eka kiekko ja ties kuinka mones kausi. Pienestä voi olla iloinen. Kuvan jälkeen annoin kiekon takanani olleelle pikkupojalle, mä olin ehtinyt nauttia parhaat palat kuvan verran.
Ja kuten jo muutaman kauden aikana on ollut tapana, otettiin taas Samun kanssa yhteiskuvaa... hyvät naurutkin sain, kun meinasin mokata. Eli kysyin Samulta saanko? Samu on vissiin tottunut mitä ihmeellisimpiin pyyntöihin, koska ei luvannut suorilta vaan kysyi ensin, että riippuu siitä että mitä ;-D
Kuvaanhan minä vaan... tiedättehän, parasta tällä kaudella tähän mennessä
hallilta lähdettiin muiden muassa kävelemään Manskulle ratikkapysäkkiä kohti, niin sain erään miehen sateenvarjosta päähäni. Toki mies oli heti pyytelemässä anteeksi ja kyseli, että sattuiko, mutta ei sentään. Sanoinkin, että vain kampaus kärsi, ei hätää ;-D
Nyt kuitenkin äkkiä nukkumaan ja odottamaan parempaa huomista. Öitä!