lauantai 3. syyskuuta 2011

Ruususta kerron...



 Olen saanut tosi paljon viestejä tukien tätä mun sairastamista, kiitokset niistä ja myös kyselyitä millainen ruusu on? Jos olet herkkä ihminen, niin älä sitten lue enempää, kaikki kuvat eivät ole herkkua katseltavaa. Laitan kaikki kuvat kuitenkin linkkien taakse, ettet vahingossa voi niitä nähdä. Älä siis syytä minua, että et olisi halunnut niitä nähdä, itse klikkaat kuvat auki ,-D



Kun jouduin, (tai pääsin, miten sen nyt ottaa?) sairaalaan, jalkani polvesta nilkkaan näyti tältä edestä ja tältä takaa, pahkura on vesikello. Kuumetta oli tässä vaiheessa 39,5 astetta, tulehdusarvot (CRP) 329 ja suonen sisäinen antibioottikuuri aloitettu.



Kolmantena päivänä oli punoitus jo hiukan laskenut, nuo kynän jäljet olivat toisena päivänä lääkärin piirtämiä, kuva täällä. Edelleen kuumetta 39 ja CRP 426. 



Oikeastaan vielä tässä vaiheessa kuvat eivät olleet kovin pahoja, lähinnä kipu jalassa oli ihan mahdoton. Kun pysyi sängyssä makuullaan jalka koholla, kaikki oli oikeastaan hyvin. Ainoastaan kuume seilasi edes takaisin. Kipu kuitenkin oli niin paha, että oikeasti mietin sairaalassa wc:ssä käynnin sijaan alusastiaa, koska seisominen oli ihan tuskaa kaksi viikkoa. 



Viikon makasin sairaalassa (pe-pe) ja kotiin pääsin, kun jalka näytti tältä. CRP oli enää 55 ja kuumetta ei ollut ollut enää 4 päivään. Kotona kävi viikonlopun aikana kotihoitaja vaihtamassa uudet siteet jalkaan ja seuraavalla viikolla kävin sitten haavahoitajalla terveyskeskuksessa joka päivä. Puoli kilometria terveyskeskukseen oli ihan kamala ajatus, ekan kerran naapurini vei minut ja seuraavana päivänä ajoin itse autolla. Olinhan ajanut sairaalasta kotiinkin itse. 



Toinen viikko sairastumisesta ja jalka näytti tältä. Nyt kolme viikkoa myöhemmin ollaan tässä tilanteessa; edestä, ulkosivu ja takaa. Joka päivä olen käynyt haavahoitajalla, antibioottia on takana 3 viikkoa ja vielä syömättäkin 5 viikkoa. 



Täytyy sanoa, että jos et ole koskaan ruusua sairastanut, toivo ettet koskaan sitä saakkaan. Jos taas olet sen sairastanut, niin mitä kivut ovat ja minulle tämä oli neljäs kerta, joskin ensimmäinen, että jouduin sairaalaan. Tämä kuitenkin voitetaan ja Leimailutaivaassa nähdään!!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, niitä on aina kiva lukea. Jätäthän oman blogisi tiedot, että pääsen vastavierailulle.