Tänään onnittelemme

ystävävääni Virvaa, joka valmistuu lähihoitajaksi.
Itse nostan hattua, että jaksaa opiskella aikuisena vielä uuden ammatin itselleen, vaikka siinä sivussa on hoidettava perhe (2 lasta ja mies, joka on aina töissä) ja omakotitalon askareet. Siksipä olemme Riiviön kanssa menossa juhlimaan Turenkiin tänään. Olen Virvalle yhden auki, joten menemme jo etukäteen laittamaan pöytää kuntoon. Omana lisänä vien Britakakun, meitä keliaakikkoja on paikalla muitakin.
Mutta tässä kakku.

Ensin ajattelin, että tekisin tästä kakusta jouluisen eli olisin tehnyt väliin luumurahkan, mutta sen takia olisi pitänyt mennä kauppaan, joten se nyt sitten jäi ja kun Riiviö ei välitä luumusta, niin ehkäpä joku muukaan ei...
Lahjus ja kortti

Samalla käynnillä menee perheen toisen tytön huomiset syntymäpäivät, hänelle annoin yhden spiraaliketjun.
Tässä juhlakalun kukkapöytä

ja lahjoista omaperäisin taisi olla Ruotsin armeijan ensiapulaukku, että lähiapulainen meillä nyt sitten on aina valmiina. Kakustani vielä sen verran, että vaikka meitä keliaakikkoja paikalla virallisesti oli kaksi, niin muitakin alkoi ilmaantua sitten vaikka kuinka monta ja kakku loppui kesken. Onneksi kaukaa viisaana olin tulostanut ohjeen mukaan ja jaoin sitä sitten kaikille. Elättelen toivetta, että ensi kerralla mun ei tarvitse leipoa.
Hassu juttu muuten taas, se itselleni tekemä kullan värinen spiraaliketju jäi matkalle. Aloitan tekemään uutta ja siitä en nyt sitten luovu ennen joulua. Sen jälkeen voi tulla kyselemään.