sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Toukokuu oltu markkinoilla

Koko toukokuu on menty pää kolmantena jalkana ja vielä on pari päivää haipakkaa...
Markkinoita on ollut Korso, Nummela, Kamppi, Kirkkonummi, Hyvinkää ja Nurmijärvi. 
On ollut Suomen käsityöyrittäjien vuosikokousta ja koulutusta Tampereella.
Olen toiminut myös konsulenttina muiden tuotteille muutamana päivänä Espoossa ja pitänyt muutamia kursseja, niin työhuoneellani, kuin tilaajien omissa tiloissa.
Ja kaiken tämän lisäksi kävin vielä parissa jälleenmyyjähaastattelussa... Joista myöhemmin lisää.
Huomenna tyhjennetään Validiapuoti Järvenpäässä, joka sulkee ovensa kesän ajaksi. Joskin viime viikolla vein tavaraa Tampereen Kehräsaareen, jonne aukeaa kesäpuoti 3.6.-27.8. väliseksi ajaksi. 
Ja huomenna laitan telttani varastoon kesäkuun ajaksi ja keskityn tekemään valmista. En muista milloin olisin kesäkuun ollut kulkematta, mutta onhan sekin kokeiltava... Varastot ovat huvenneet ja ideoita uutuuksista on pieni muistikirjani täynnä. Ihana pakottava tarve jyskyttää takaraivossa päästä toteuttamaan itseäni.
Keskiviikkona klo 14-18 vielä loput ylioppilas- ja valmistujaiskortit työhuoneputiikilta viikonlopun juhlia varten...
Tervetuloa!

tiistai 24. toukokuuta 2016

Surun vuosipäivä

Tänään tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun sain tietää ystäväni menehtyneen sairauskohtaukseen kotonaan. Virallinen kuolinpäivä tämä ei ole, mutta minut pysäyttänyt päivä on jäänyt mieleen.
Ystäväni puhui monta kertaa eläissään ettei hänelle järjestetä hautajaisia ja ei järjestetty, päätöstä kunnioitettiin. Eikä hautaakaan ole, tuhkat on siroteltu jonnekin mereen, salaa.
Täytyy sanoa, että en itse ymmärtänyt tätä toivetta. Vieläkin jokin yhteinen muisto tuo kyyneleen silmäkulmaan, saa aika ajoin myös nauramaan, mutta silti päälimmäisenä olen vihainen. Olen vihainen, etten saanut saattaa viimeiselle matkalle, saada surulleni pistettä. 
Ei saanut valokuvata, Fb poistettiin, koko ihminen pyyhittiin pois, ikään kuin ei häntä olisi ollut ikinä. 
Mä olen nyt yksin tehnyt vuoden aikana sitä, mitä yhdessä viime hetkillä suunniteltiin, onnistuen ja hammasta purren, ollessani vihainen.
Nyt, kun vanhempani alkavat olla jo iäkkäitä, olen miettinyt kuolemaa. Lisäksi ympärillä on kuulunut ikäviä uutisia sairastumisista. Päälimmäisenä tulee mieleen