Vuoden ensimmäiset isot tai monipäiväiset messut takana ja tässä alkaa huomaamaan ettei ole ihan nuori enää, ikävä kyllä.
Torstaina rakennettiin osastoa iltapäivällä 3-4 tuntia, suurin osa siitäkin ihan vaan haahuiltiin ja höpötettiin, joskin oli osaston koko eri kuin teltta, jolla kuitenkin normisti ollaan liikkeellä. Lisäksi hiukan jouduttiin vaivaamaan Messukeskuksen henkilökuntaa, kun eräs näytteilleasettaja oli rakentanut oman osastonsa Mummon Wintin paikalle eikä ollut enää itse paikalla. No siitäkin selvittiin yllättävän kivuttomasti.
Messut aloitin pe näinkin innokkaana
Käsityökorttelialue on kuitenkin aivan ihana, lähinnä tämän meidän yhteisöllisyyden takia ja muut yrittäjät ovat kavereita, joita on ihana nähdä. Toki ollaan kaikki menty messuille töihin, mutta Käsityökortteli on se plussa, joka saadaan kaupan päälle. Kiitokset tästä kuvakollaasista Marja Pihkalalle.
Mutta messut pe klo 10-18, la 9-18 ja su 9-17 + purku, niin sunnuntai aamuna herätessä jopa iho oli kauttaaltaan arka pelkästä väsymyksestä ja ehkä nestehukasta johtuen. Messuilla pitää juoda, koska siellä on ilmastointi, joka kuivattaa ja koska puhut paljon, niin juotavaa tarvitaan. Ja sitten kuitenkaan ei tule sitä tehtyä, kun vessoihin on kamalat jonot ja ehtiikö sinne asiakkailta edes mennä?
Sunnuntai aamuna vain lapsimessuille oli menossa kävijöitä heti aamusta, kädentaitomessuista kiinnostuneet haluasivat kenties nukkua hiukan pidempään, lukea Hesarin rauhassa aamukahvin kanssa. Vain käsityöläiset (lue: Mummon Wintin Riitta) nousevat sunnuntaisin klo 6, että ehtii leipoa muffinsseja kahvin seuraksi messuille, koska se vaan on kivaa ja oli kamalaa kaivata lauantaina kahvileipää ja tarjolla oli vain sokerimunkkeja.
Torstaina rakennettiin osastoa iltapäivällä 3-4 tuntia, suurin osa siitäkin ihan vaan haahuiltiin ja höpötettiin, joskin oli osaston koko eri kuin teltta, jolla kuitenkin normisti ollaan liikkeellä. Lisäksi hiukan jouduttiin vaivaamaan Messukeskuksen henkilökuntaa, kun eräs näytteilleasettaja oli rakentanut oman osastonsa Mummon Wintin paikalle eikä ollut enää itse paikalla. No siitäkin selvittiin yllättävän kivuttomasti.
Messut aloitin pe näinkin innokkaana
Korttelista löytyi myös lilalla matolla varustettu lounge, jossa saattoi istuskella ja levähtää hetken. Sitä hyödynsikin moni isä tai pienten lasten äiti.
"Alttari" Käsityökorttelista
Mutta koska Riitan kanssa oltiin taas jotenkin pitkästä aikaa liikkeellä, niin johan me syötiin myös... Tiedättehän kuinka yleensä ihminen syö elääkseen, me eletään syödäksemme ;-D
Sunnuntai aamuna vain lapsimessuille oli menossa kävijöitä heti aamusta, kädentaitomessuista kiinnostuneet haluasivat kenties nukkua hiukan pidempään, lukea Hesarin rauhassa aamukahvin kanssa. Vain käsityöläiset (lue: Mummon Wintin Riitta) nousevat sunnuntaisin klo 6, että ehtii leipoa muffinsseja kahvin seuraksi messuille, koska se vaan on kivaa ja oli kamalaa kaivata lauantaina kahvileipää ja tarjolla oli vain sokerimunkkeja.
Mutta koska kaikki loppuu aikanaa, on tässäkin kohtaa aika kiittää asiakkaita ja kolleegoja kivasta viikonlopusta.
Ens viikonloppuna Vaasan Suurmessut, nähdään siellä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, niitä on aina kiva lukea. Jätäthän oman blogisi tiedot, että pääsen vastavierailulle.