Tammikuu on mulle vähän niin kuin lomakuukausi tai niin mä ajattelin syksyllä, et jee, saan vaan olla. No, lomallahan tehdään jaikkea mihin ei muulloin ole muka aikaa ja niin mä kaivoin taas kutimet esiin.
Mutta sukkien teon lisäksi ilmoittauduin askartelutapaamiseen Jokelaan. Kumpaakaan en siis ollut tehnyt aikoihin ja askartelutapaamisiahan on aika tiuhaan ympäri maata, mutta ajankohdat vaan ei ole olleet mulle sopivia, valitettavasti.
Jehkottaren paikka ja yli puolet tavaroista oli lattialla kasseissa ja laatikoissa. Jehko kulkeekin paljon pitkin ja poikin tapaamisissa.
Olin siis ihan teekupin ehtinyt käydä täyttämässä, kun olin vaan höpöttänyt tuttujen kanssa.
Mullahan on kädet edelleen siinä kunnossa, et neulominen ja mä ei oikeastaan sovita yhtään yhteen. Mutta mä käytän edelleen kesät ja talvet vain villasukkia ja kun viime kesäkin oli niin kylmä, niin ei juur tullut sukkia säästettyä paljain varpain ;-D
Eli osittain pakon sanelema juttu, et aloitin tekemään itselleni sukkia, varautuen taas, että tähän yhteen pariin menee 2 viikkoa ja mitään anelmaisia en sentään edes ajatellut tekeväni. Mutta viime vuonna sain eräältä asiakkaaltani lankoja, joita hän ei tarvinnut ja nyt inventaarion keskellä lankanyssäkkä tuli vastaan. Valitsin tämän kirjavan langan, josta tulee kuvio itsessään, siis loistokeksintö. Mäkin voin kuvitella olevani ihan pro ja nämä riittää mulle anelmaisiksi. ;-D
Toiset valmistautuvat näihin huolella, laativat listoja mukaan otettavista tavaroista ja tehtävistä töistä ja ovat kaiken jutustelun ja muun lisäksi vielä pirun ahkeriakin.
Otin tällaisen kuvan selkäni takana olevasta pöydästä
Käännyin oman paikkani puoleen ja ekan tunnin aikana tilanne oli aika huolestuttava... Pöydän toinen reuna on Katin, mun on tämä etuala ;-D
Mutta olihan kiva päivä ja sain nauraa taas sydämeni kyllyydestä. Sain myös jotain valmistakin aikaan tai siis tein vain rasioita tulevas varten ja koristelut jätinkin jo kotiin, mutta se tylsin pohjatyö on tehty loistavassa seurassa. Kiitos tästä päivästä, tytöt ja kuten sovittu, nähdään Leimailutaivas ja Helmiplaneetta®-messuilla 4 viikon päästä.
nätti tulee
VastaaPoistaKyllä varmaan, kunhan vaan saan joskus valmiiksi.
VastaaPoistaKiitos mukavasta seurasta, kiireetön jutustelu arjen keskellä hyvässä seurassa on aina piristävää. Mulla juu oli tavaraa mukana, mutta en oikein voi kehuskella tuloksilla :D
VastaaPoistaKiva päivä ja Leimailutaivaassa tavataan ;)
NO ihan totta, oli kiva höpötellä urakalla. Ja munko tulokdilla pääsi kehumaan...?
PoistaIhanat värit valmisteilla olevassa kutimessa. Oli mukava tavata ja jutella.
VastaaPoistaMä hiukan karsastin ensin tuota oranssia ja pinkkiä, mutta väreihin alkoi tottua.
PoistaJa todellakin, oli kiva jutella.
Oi ihanaa Taava, en ole kyllä tiennyt että sukkiakin osaat tehdä....hitsin pimpula...hienot tulee, itse teen paljon raitalangoista myös...se on niin helppoa:-))
VastaaPoistaKiitos hauskasta "kertomuksesta" :-D
Mamma aina sanoi, että muut tekee mitä ne osaa, mä teen mitä mä haluan. Vähän samalla teemalla kuljen... ;-D
PoistaTosin sukan kantapään jouduin opettelemaan 1996 jouluna. Mamma ei ehtinyt tekemään Riiviölle sukkia ja mä sain langat ja kahdet puikot joululahjaksi. Piti ensin tehdät kahdet varret valmiiksi ja sit opeteltiin kantapää. Kudoin nopsaan, kun eihän vauvan sukat nyt kovin isot ole. Luulin pääseväni hommasta eroon, kun olen nopea, mutta ei. Seuraavaksi tehtiin lapselle villahousut. NO, sen jälkeen varmaan 15 vuotta mä joka joulu tein sukkia itselle ja neidille, joskus papallekin, ennen kuin kädet meni huonoon kuntoon. En tosin koskaan mitään raitaa kummempaa kuviota, enkä saapassukkia, ihan perusjuttuja.
Oletkin sitten ihan ammattilainen:-)) Itse, jos pitkään olen kutomatta niin on ihan pakko kattoo mites se kantapää menikään!!
PoistaEn ehkä kuitenkaan ammattilainen, koska villasukkiani en koskaan myisi... nyt kuitenkin jo kolmas pari menossa... nämä ensimmäiset vei neiti, kun kerran päättelikin ne, omat on vielä päättelemättä ja huvikseen aloitin kolmannet, vaaleanpunaiset. eipä ole nyt käsiin sattunut, ihme homma.
PoistaMä vaan olen tainnut niin paljon tehdä sukkia, että osaan kantapään unissanikin, mutta mitään muuta en sitten osaakkaan neuloa.