Immilän myllyllä

Eilen aamulla vielä läksin yhdelle pienelle myyntikeikalle Immilään...

Päivä oli mitä kaunein, mutta niin oli paikkakin

Vai lisäsikö päivän kauneus paikan kauneutta, mene ja tiedä.

Vettä kulki tässä kyllä paljon, pauhu oli aikamoinen, että ei meinannut aina kuulla puhetta.

Erilaisia leivonnaisia myytiin, käsitöitä, hunajaa ja poniratsastusta Ursulalla. Olimme Kirsin kanssa ainoat korumyyjät paikan päällä.

Ja kaupunkilainenkin viihtyi tässä ulkohuussissa. Ei minkäänlaisia hajuja, käsienpesu hoidettu hienosti ja ennen kaikkea paikka oli siisti. Yleensä sitä vältän kaikkia ulkohuusseja viimeiseen asti, mutta pakon edestä onhan sitä mentävä. Tämä oli vaan hieno.

Sitten lopulta sitä sitten päätyi kotiinkin. 5 päivää reissussa, joten ehkä hieman räjääntyneenä saapui pyykkikuormansa kanssa kotiin... huomatakseen, että jääkaappi oli irtisanonut työsuhteensa 13 vuoden jälkeen. Pelkkä valo ei meilläkään kaapissa ollut, joten se lämmin löyhähdys, joka oven avatessa tuli vastaan, oli varsin kuvottava.
Lähden tästä puuron keittoon... lounas meillä nautitaan tänään ulkona, kuten varmaan muutama seuraavakin päivä, vaikka nyt kylmälaukku puhisee tuolla keittiössä... että edes margariinia leivälle.