Noloin juttu

Ansku haastoi mut kertomaan noloimman jutun...
Moni on tämän varmaan kuullutkin... liittyy siis autoiluun...

Olin vasta muuttanut Lahdesta Vantaalle syksyllä 1991 ja velipoika tuli tuomaan mulle autoaan. Hänellä oli armeijassa edessään parin viikon mettäkeikka ja sain lainata hänen autoaan sen ajan. Lähdin sitten kuskaamaan velipoikaa Helsinkiin rautatieasemalle, kun eihän se julkisilla kulje sekään ;-D
Sen lisäksi, että oli vasta muuttanut Vantaalle, oli ajokorttinikin kuukauden vanha ja kaikki meni aivan hyvin rautatieasemalle asti. Velipoikahan neuvoi koko ajan, että minkä kaistan otan jne.
Läksin sitten kotiin päin ja en päässyt kääntymään Lahden tielle. Olin liian arka menemään väliin ja kukaan ei sitä väliä metritolkulla mulle tehnyt ja niin olin matkalla Porvooseen. Paniikki iski, kun en tiennyt, että olisin myös sieltä päässyt Kehä III:lle ja heitin ympäri.
Sitten ajelin ympäriinsä, laskin matkamittarista kilometrejä (loppuuko bensa, kun bensamittari oli rikki) ja ajoin päin punaisia. Poliisit sattui heti mun taakse, mutta enhän mä ollut edes tajunnut niitä punaisia ja vaihdoin kaistaa, että en suinkaan ole tiellä ja ihmettelin vaan, että vielä ne seuraa. Tajusin vihdoin pysähtyä ja poliisi tuli puhalluttamaan. Näytti nollaa ja kyselin sitten, että voisko ne neuvoa mut Lahden tien alkuun?
Kun mun velipojan rekisteriotteessa oli Lahden osoite ja mulla ajokortissa Lahden poliisilaitos, niin poliisi kysyi, että mitä tein Helsingissä? No sanoin, että toin velipojan rautatieasemalle. Poliisi kysyi, että eikö Lahdessa ole asemaa ja minä tyhmänä, että on siellä. Kertaakaan ei tullut mieleen sanoa, että mä asun Vantaalla.
Poliisit lupas opastaa mut moottorientien alkuun ja mun tuli ajaa niiden perässä. Niin sitä sitten ajettiin kaupungista ulos valot vilkkuen ja 80km/h mittarissa, ettei tämä maalainen enempää tuottais häiriöitä ;-D

Tämän kokemuksen jäljiltä opettelin pääkaupunkiseudun karttaa hiukkasen.