Viime syksynä jo päätettiin, että ollaan menossa Kädentaitomessuille Rovaniemelle, kun ei olla koskaan käyty. Edelleen mottoni on, että kaikkea täytyy kokeilla, ainakin kerran.
Torstai aamuna kelloni soi 4.20 ja kun vielä katselin puhelimesta edessä olevaa matkaa, niin kyllä, se näytti pitkältä, oikeastaan julmetun pitkältä, mutta ei muuta kuin matkaan. Autosta vielä katsoin, että kello oli 5.02, kun startattiin.
Torstaiaamuna oli alkanut 24 tunnin nopeusvalvonta ja se mielessä ajelin eteenpäin, Riiviö yritti vielä torkkua pelkääjän paikalla. Aika haipakkaa ajelin ja ensimmäinen pysähdys oli tankkaaminen Jyväskylän jälkeen Palokan Abc:llä, ensin tankattiin auto ja sitten nopea wc-käynti ja mä nappasin mukin teetä omaan termosmukiini (vetää kevyet puoli litraa) ja neiti otti puuroa.
Seuraava wc-tauko oli Vaskikellossa. Tässä kellojen kupeessa on otettu ennenkin kuvia meistä, joskin siitä taisi olla aikaa 15 vuotta...
Vaskikellossa sanoi lunta ja räntää, keli oli jo varsin talvinen. Soittelimme tämän jälkeen Arkkikaupan väelle, että missä ohtaa he tekevät matkaa. Olimme tehneet etukäteen hiukan yhteisiä suunnitelmia, kun yövyimme samassa hotellissa jne.
Mutta sitten Riiviö otti pienet torkut ja mä näin tuulimyllyjä... Olen jotenkin aina ollut heikkona niihin, siis ihan niihin perinteisiin enemmän, mutta jotain ylvästä ja kaunista on näissä uusissakin ja niin herpaannuin...
No selfietikku hoiti kyllä homman, joten nyt odottelen sitten postia kotiin...
Mutta niihin etukäteissuunnitelmiin... teimme mennessä teimme pienen mutkan Haaparantaan...
Koska en ole siellä aiemmin käynyt, tuntui hassulta, että todellakin Tornio ja Haaparanta olivat aivan vieri vieressä ja silti niin erilaiset paikat.
Rajan toisella puolen oli heti Ikea, Iittala Outlet, Hampurilasipaikkoja ja tietenkin
Candy World.
Candy World on todella iso karkkikauppa, liiketilaa oli jopa liki 3000 neliötä ja se on paljon se. Tarjontaakin oli vaikka kuinka... ostettiin lähinnä muutamat tuliaiskarkit matkaan mukaan.
Päädyimme kyllä sitten 13 tuntia lähdön jälkeen Rovaniemelle, jossa yövyimme Scandicissa. Olen Scandicin kanta-asiakas, joten heidän hotellejaan tulee hyödynnettyä. Siinä tuli heitettyä pieni iltakävely, paikat oli aivan jäykät istumisesta, mutta aika pian kaaduin kyllä sänkyyn.
Seuraavana aamuna suuntasimme ensin Napapiirille... sinne oli enää 8 km ja löytyihän sieltä Joulutalo
Täällä se pukki asuu...
Ja päästiin pukille juttelemaan ja esittämään lahjatoiveita...
Jonka jälkeen töihin... eli menimme Lappi-Arenalle rakentamaan Kädentaidon messuja... Osastomme näytti tältä... aika tyhjää vielä, kun niin moni oli tulossa vasta illalla ja me siellä jo aamulla rakennuspuuhissa.
Kun osasto oli valmis... tai ainakin melkein, loput jäi aamuun, kuten pöytäliinojen suoristus, kelmun irrottaminen ja hinnoittelu, niin ajettiin siitä Lappi-Arenalta Ounasvaaran huipulle, jonne oli 800m.
Olin sitten minäkin laskettelurinteen päällä ja ei vieläkään tehnyt mieli laskea suksilla alas, joten palasimme autolle.
Lapin kansa -lehti kirjoitteli messuista ja sieltä nappasin tämän kuvan... ainakin logo näkyy kivasti, ei siis liian pieni ;-D
Ensimmäisiä asiakkaita oli kiva nähdä, kun rouvat esittelivät tekemiäni laukkukoruja, joita olivat tulleet hakemaan. Ikäväkseni olin jättänyt ne kaikki kotiin, mutta ensi kerralla...
Messut olivat lyhyet, vain klo 10-16 ja koska normaalisti messut ovat 9-18 tai 10-18, niin tuntui, että virtaa on kuin pienessä kylässä vielä.
Mepä sitten neidin kanssa hypättiin autoon ja lähdettiin tunturiin...
Eikös ne sano, että Luostolle lystin pittoon... No ihan Luostolle asti ei menty, mutta Pyhätunturille kuitenkin.
Pyhätunturilla esiintyi Riiviön suosikki, Reino Nordin.
Matkalla nähtiin porojakin, olin niin mennessä kuin tullessakin.
Takaisin hotellille saavuttiin klo 2.45, sunnuntain puolella. Olihan Pyhälle kuitenkin matkaa 130km sivu ja todellakin takaisin tullessa sai silmä kovana kytätä tien reunoja, että tuleeko poro vai jänis vai kettu, kaikkia niitä siellä näkyi.
No sunnuntai aamuna ei kyllä tuo tunturiin meno tuntunut niin kuningasajatukselta enää, mutta meillä oli hauska ilta ja tulipahan käytyä.
Sunnuntai meni vielä messuilla tavaten mukavia ihmisiä ja sitten päivän päätteeksi purettiin osastokin. Sen jälkeen kyllä oli hyvä, että olimme varanneet hotellin vielä yhdeksi yöksi ja suoraan maate.
Aamulla herättiin ajoissa ja taas matka näytti pitkältä ;-D
Nytkin palattiin Haaparannan kautta, piti hakea vähän mustaa kultaa matkaan ja sen jälkeen ajelua kotia kohti. Pääsimme Lahteen illan suussa, Riiviö vielä lähti siitä kotiin ja uudelleen Reino Nordinin keikalle Helsinkiin, mutta minä painelin maate.
Tänään oli kesärenkaiden vaihdon aika, jotka papan kanssa reippaasti aamutuimaan vaihdettiin alle ja sen jälkeen vihdoin minäkin saavuin kotiin. Nyt pieni lepo ja korujen ja korttien tekoa pari päivää... vielä on tällä viikolla yksi reissu edessä, se kevään viimeinen pidempi matka, joka vie
Käsityökortteliin Jyväskylään Vanhan Toivolan pihalle. Nähdään siellä!